LOIMAA, ORIPÄÄ, YPÄJÄ Kojonkulmalla asuu 31 lapsiperhettä, mikä tarkoittaa, että joka neljännessä Kojonkulman alueella kotitaloudessa vipeltää – tai konttaa, juoksee, kävelee, lampsii – alle 18-vuotiaita lapsia.
Metsämaan-Murron alueella lapsiperheitä on 35, mutta prosentuaalisesti lapsiperheet kattavat vain 15 prosenttia alueen talouksista.
Näin kertoo Tilastokeskuksen tuore, vuoden 2019 tiedot sisältävä Paavo-tilasto.
Loimaan Lehti on nimennyt vuoden 2021 perheen vuodeksi, mutta millaisia perheitä Saviseudulla asui vuonna 2019? Hyvin monenlaisia, Tilastokeskuksen tietokanta tietää kertoa. On yhden vanhemman kotitalouksia, lapsettomien nuorten parien talouksia, pienten lasten talouksia… Ja myös yksin asuvien talouksia. Niitä löytyy eniten Loimaan keskustan alueelta.
Vertailuun mukaan otetut alueet ovat kooltaan hyvin erilaisia. Vertailun suurimmalla, Kauhanojan ja entisen kaupungin postinumeroalueella 32200 sijaitsee 4 388 taloutta, kun taas pienimmällä, Orisuon postinumeroalueella, sijaitsee vain 33 taloutta.
Myös Kojonperän ja Metsämaan-Murron alueella on alle sata kotitaloutta.
Kojonkulmalla asuu asukaslukuun suhteutettuna eniten lapsia, sillä joka kolmas asukas on alle 18-vuotias. Korvella ja Oripäässä suhdeluku on karkeasti sama.
Orisuolla aikuisväestöllä on vahva ylivoima. Peräti 89 prosenttia asukkaista on aikuisia. Orisuolla asutaan kuitenkin varsin väljästi. Kun talouksien asuinhuoneistojen yhteispinta-ala jaetaan asukkaiden lukumäärällä, asumisväljyydeksi saadaan 61,5 neliömetriä. Näihin neliömääriin mahtuisi lapsiakin kirmaamaan. Tämä vinkkinä sille kuudelle prosentille asukkaista, jotka sattuvat olemaan lapsettomia nuoria pareja.
Syntyvyyden alenemisesta puhuttaessa nostetaan hyvin usein esiin lapsettomien nuorten parien epävakaa elämäntilanne. Lasten hankkimista saatetaan lykätä, jos taloudellinen pärjääminen huolestuttaa.
Orisuolaisten talouksien mediaanitulot (eli jos kaikki tulot laitettaisiin peräkanaa suuruusjärjestykseen ja napattaisiin keskimmäinen luku) on postinumeroalueista alhaisin, 19 345 euroa.
Niinijoella mediaanitulot ovat suurimmat, 39 698 euroa taloutta kohden. Talouksien keskikoko on 2,2, ja lapsiperheitä on joka viidennessä osoitteessa.
Niinijoella asuu huomattavan paljon korkeakoulutettuja, mikä saattanee selittää korkeita tuloja. Asukkaista peräti seitsemän prosenttia on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon. Osuus on suurempi kuin missään muussa verrokkialueessa mutta pienempi kuin valtakunnallisesti. Suomalaisista lähes joka kymmenes on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon.
Ei ihme, että kyläkoulujen lakkauttaminen juuri Virttaalta ja Kojonkulmalta kirpaisee alueen asukkaita. Kojonkulmalla on 31 lapsitaloutta, mikä tarkoittaa asukaslukuun suhteutettuna sitä, että Kojonkulmalla asuu eniten lapsiperheitä.
Toiseksi eniten lapsiperheitä löytyy Virttaalta. Heitä on asukaslukuun suhteutettuna 23 prosenttia talouksista.
Lukumääräisesti lapsiperheitä on kuitenkin eniten Loimaan keskustassa, jossa on 761 lapsitaloutta.
Yhden vanhemman talouksia on eniten Kojonperässä (6,9 prosenttia kaikista talouksista) ja Oripään keskusta-alueella (5,5 %). Vähiten heitä on Mellilässä (1,8 %).
Valtakunnallisesti perheiden keskikoko on 2,74 henkilöä ja talouksien 2,0. Loimaalla yhdessä kotitaloudessa asuu keskimäärin 1,9 ihmistä. Pienimmät taloudet löytyvät keskusta-alueelta, jossa puolet asunnoista on yhden ihmisen valtakuntaa. Isoimmat perheet löytyvät Kojonkulmalta.
Alastarolla lapsitalouksia ei ole erityisen paljon, mutta pienten lasten talouksia löytyy silti yllättävän monesta osoitteesta. Postinumeroalueella 32440 asuu nimittäin 144 lapsitaloutta, joista 37:ssä on alle 3-vuotiaita lapsia. Yhteensä talouksia on 839.
Samaa ilmiötä todistetaan Metsämaan-Murron alueella. Lapsiperheitä ei ole ruuhkaksi asti, mutta niissä perheissä, joissa lapsia on, on melko suurella todennäköisyydellä pieniä ihmisen versoja. Joka kolmannessa lapsiperheessä kun on alle 3-vuotiaita lapsia.
Kanta-Loimaalla eli postinumeroalueella 32210 asuu tilaston perusteella hyvin paljon keskitien kulkijoita. Heitä voisi hyvällä syyllä nimittää keskivertoloimaalaisiksi, sillä he eivät erotu suuntaan tai toiseen oikeastaan millään osa-alueella.
Alueen ihmisistä 544 asuu yksin. Prosentuaalisesti se on vähemmän kuin keskustassa, mutta enemmän kuin vaikkapa Mellilässä. Toiseksi suurin väestöryhmä ovat lapsiperheet, joita kantaloimaalaistalouksista on 17 prosenttia. Talouksia on lähes saman verran kuin Ypäjällä.
Pienemmistä kunnista, Ypäjältä ja Oripäästä löytyy joitain samankaltaisuuksia. Kuntien kotitalouksista, siis koko kunnan alueella ja kaikista kotitalouksista, 41 prosenttia on yksin asuvien kotitalouksia.
Kummassakin kunnassa asuu rahtusen verran enemmän miehiä kuin naisia.
Erojakin väestörakenteista löytyy. Oripään asukkaista on viisi prosenttiyksikköä enemmän lapsia kuin Ypäjällä, mutta vain yhden prosenttiyksikön verran enemmän 85 vuotta täyttäneitä.
Suhdeluvut ovat suurin piirtein samat, kun tilannetta katsotaan postinumeroalueiden tasolla Oripään sekä Ypäjän keskustoissa ja jätetään laskuista pois kulmakunnat kuten Latva ja Ypäjänkylä.